Perusparannuspassi tulee Suomeen vuonna 2026 – mistä siinä on kyse?

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvä sääntely uudistuu Suomessa. Yksi vuoden 2026 merkittävistä uudistuksista on rakennuksen perusparannuspassi, jonka tarkoituksena on auttaa kiinteistönomistajaa suunnittelemaan energiatehokkuutta parantavat korjaukset järkevässä järjestyksessä.

Perusparannuspassi ei ole pelkkä luettelo mahdollisista remonteista. Se on asiantuntijan laatima rakennuskohtainen etenemissuunnitelma, jossa energiatehokkuuden parantamista tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Motiva:n mukaan tavoitteena on ohjata rakennusta vaiheittain kohti erittäin energiatehokasta, lähes nollaenergiatasoista tai päästötöntä rakennusta viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Mikä perusparannuspassi on?

Perusparannuspassi on rakennukselle tai rakennuksen osalle laadittava yksilöllinen suunnitelma. Siinä kuvataan, millä toimenpiteillä rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja missä järjestyksessä parannukset kannattaa toteuttaa.

Suunnitelma voi sisältää esimerkiksi:

• rakennuksen vaipan lisäeristämistä
• ikkunoiden ja ulko-ovien uusimista
• ilmanvaihdon parantamista
• lämmitysjärjestelmän uudistamista
• lämpöpumppujen hyödyntämistä
• aurinkosähkön tai muun uusiutuvan energian lisäämistä
• rakennuksen automaation ja ohjauksen kehittämistä
• eri korjausten ajoittamista samaan remonttikokonaisuuteen.

Perusparannus voidaan toteuttaa joko yhtenä kokonaisuutena tai useassa vaiheessa. Vaiheittaisuus on tärkeää erityisesti silloin, kun kaikkia korjauksia ei ole taloudellisesti tai teknisesti järkevää tehdä yhdellä kertaa. Perusparannuspassin avulla voidaan välttää tilanne, jossa nyt tehtävä ratkaisu vaikeuttaisi myöhemmin toteutettavaa energiatehokkuusremonttia.

Mihin uusi perusparannuspassi perustuu?

Perusparannuspassi perustuu EU:n uudistettuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin eli EPBD-direktiiviin. Direktiivi tuli voimaan 28.5.2024, ja jäsenvaltioiden oli saatettava sen edellyttämät kansalliset muutokset voimaan viimeistään 29.5.2026.

Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä ohjata Euroopan rakennuskantaa kohti päästöttömyyttä vuoteen 2050 mennessä. Suomessa toimeenpanosta vastaa ympäristöministeriö. Kansallinen säädösvalmistelu on ollut vuonna 2026 vielä käynnissä, joten kaikkien käytännön yksityiskohtien osalta on seurattava lopullisia lakeja, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Onko perusparannuspassi pakollinen?

Tämänhetkisten tietojen perusteella perusparannuspassi on rakennuksen omistajalle lähtökohtaisesti vapaaehtoinen. EU-direktiivi ei edellytä, että passi määrätään pakolliseksi kaikille kiinteistönomistajille, mutta jäsenvaltion on järjestettävä perusparannuspassijärjestelmä ja varmistettava palvelun kohtuuhintaisuus.

Passia ei siis pidä sekoittaa energiatodistukseen. Energiatodistus on tietyissä tilanteissa, kuten rakennusta myytäessä tai vuokrattaessa, lakisääteinen asiakirja. Perusparannuspassin tarkoitus on puolestaan antaa omistajalle nykyistä yksityiskohtaisempi tiekartta rakennuksen tulevista energiatehokkuustoimenpiteistä. Passi laaditaan energiatodistuksen yhteydessä, mutta se on oma erillinen dokumenttinsa.

Mitä tietoja perusparannuspassi sisältää?

Perusparannuspassin lähtökohtana on rakennuksen nykyinen energiatehokkuus. Tämän jälkeen asiantuntija muodostaa yhden tai useamman vaiheen sisältävän etenemissuunnitelman rakennuksen parantamiseksi.

Passiin on suunniteltu sisällytettävän muun muassa:

• tiedot rakennuksen nykyisestä energiatehokkuudesta
• ehdotetut energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet
• korjausten suositeltu toteutusjärjestys
• arvio rakennuksen energiatehokkuudesta eri vaiheiden jälkeen
• tiedot uusiutuvan energian tuotannon ja oman kulutuksen mahdollisuuksista
• olennaiset kansalliset energiatehokkuusvaatimukset
• tietoa rakennustuotteiden kiertotaloudesta ja elinkaaripäästöistä
• arvioita toimenpiteiden vaikutuksista sisäympäristöön, viihtyvyyteen ja rakennuksen ilmastokestävyyteen.

Tiekartta voidaan esittää myös graafisesti, jotta rakennuksen omistaja näkee helposti, miten rakennuksen energiatehokkuuden on tarkoitus kehittyä korjausvaiheiden myötä.

Edellyttääkö passi käyntiä rakennuksessa?

EU:n perusparannuspassia koskevan lähtökohdan mukaan pätevä tai sertifioitu asiantuntija laatii passin rakennuksessa tehdyn paikan päällä tapahtuvan käynnin jälkeen. Tämä erottaa perusparannuspassin yleisluontoisista laskureista ja etänä annettavista remonttisuosituksista.

Kohdekäynnillä voidaan varmistaa rakennuksen todellinen tilanne, käytössä olevat tekniset järjestelmät sekä mahdolliset rajoitteet. Pelkät rakennuspiirustukset tai rekisteritiedot eivät aina kerro esimerkiksi myöhemmistä remonteista, muutetuista rakenteista tai talotekniikan todellisesta kunnosta. Passi on tarkoitus antaa digitaalisessa, mutta tarvittaessa tulostettavassa muodossa.

Mitä hyötyä perusparannuspassista on kiinteistönomistajalle?

Hyvin laadittu perusparannuspassi voi auttaa kiinteistönomistajaa yhdistämään energiatehokkuuden parantamisen rakennuksen normaaliin kunnossapitoon. Jos esimerkiksi vesikatto, julkisivu, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä ovat lähestymässä uusimisajankohtaa, energiatehokkuustoimenpiteet voidaan suunnitella osaksi samaa hanketta.

Suunnitelmallisuus voi auttaa:

• välttämään päällekkäisiä töitä
• jaksottamaan investointeja usealle vuodelle
• pienentämään energiankulutusta ja käyttökustannuksia
• arvioimaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia
• parantamaan asumisolosuhteita
• varautumaan tuleviin korjauksiin
• kehittämään rakennusta kokonaisuutena yksittäisten irrallisten remonttien sijaan.

Energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää rakennuksen käyttökustannuksia ja vähentää herkkyyttä energian hinnan nousulle. Samalla esimerkiksi tasaisempi sisälämpötila, hallittu ilmanvaihto ja vähäisempi vedontunne voivat parantaa asumismukavuutta.

Perusparannuspassi ei velvoita toteuttamaan remontteja

Perusparannuspassi on suunnittelun ja päätöksenteon työkalu. Passin laatiminen ei lähtökohtaisesti tarkoita, että rakennuksen omistajan olisi toteutettava kaikki siinä esitetyt toimenpiteet tai tehtävä ne välittömästi.

Omistaja päättää edelleen korjausten toteutuksesta, aikataulusta ja laajuudesta. Passin tärkein arvo syntyy siitä, että päätökset voidaan tehdä kokonaisuuteen perustuvan suunnitelman pohjalta. Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman valmistelussa on lisäksi todettu, ettei yksittäisille asuinrakennuksille aseteta määräaikaan sidottuja energiatehokkuusvelvoitteita.

Milloin perusparannuspassin voi tilata?

Perusparannuspassijärjestelmä liittyy Suomessa vuoden 2026 aikana toimeenpantavaan rakennusten energiatehokkuuslainsäädännön uudistukseen. Käytännön menettelyt, lopulliset pätevyysvaatimukset, lomakkeet ja tietojärjestelmät täsmentyvät kansallisen sääntelyn ja viranomaisohjeistuksen valmistuessa.

Koska lainsäädäntövalmistelu on jatkunut vielä EU-direktiivin alkuperäisen 29.5.2026 toimeenpanomääräajan jälkeen, palvelun saatavuus ja sovellettavat yksityiskohdat kannattaa tarkistaa aina ajantasaisista viranomaisohjeista.

Ractorilta perusparannuspassi kilpailukykyiseen hintaan

Ractor tulee tarjoamaan perusparannuspassin laatimispalvelua kilpailukykyiseen hintaan heti, kun palvelun lopulliset kansalliset vaatimukset, ohjeet ja toteutusmenettelyt mahdollistavat passien laatimisen.

Palvelumme tavoitteena on tehdä rakennuksen pitkän aikavälin energiatehokkuuden kehittämisestä selkeää, ymmärrettävää ja kustannustehokasta. Saat asiantuntijan laatiman rakennuskohtaisen etenemissuunnitelman, joka auttaa ajoittamaan energiatehokkuustoimenpiteet järkevästi ja välttämään kalliita päällekkäisiä ratkaisuja.

Haluatko tiedon heti, kun palvelu on tilattavissa?

Ota yhteyttä Ractoriin tai jätä yhteystietosi ennakkolistalle. Kerromme, kun perusparannuspassipalvelu avautuu, ja tarjoamme passin kilpailukykyiseen hintaan.