Ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen laskenta – opas vähähiiliseen rakentamiseen

Ilmastoselvitys on pakollinen osa rakennuslupaa vuoden 2025 rakentamislain myötä. Selvityksen avulla arvioidaan rakennuksen ilmastovaikutukset ja varmistetaan, että hankkeet tukevat vähähiilistä rakentamista. Tämä artikkeli kertoo, mitä ilmastoselvitys sisältää ja miksi hiilijalanjäljen laskenta on keskeinen osa prosessia.

Ilmastoselvitys tarkoittaa rakennuksen elinkaaren aikaisen ilmastovaikutuksen arviointia. Se sisältää elinkaariarvioinnin (LCA), jossa huomioidaan materiaalien, energiankulutuksen ja purkuvaiheen päästöt. Tavoitteena on vähentää rakennuksen hiilijalanjälkeä ja edistää kestävää kehitystä. Selvityksessä tarkastellaan myös hiilikädenjälkeä, eli positiivisia ilmastovaikutuksia, joita rakennus voi tuottaa esimerkiksi energiatehokkuuden tai uusiutuvan energian käytön kautta.

Rakentamislaki 2025 toi elinkaariajattelun keskiöön. Hiilijalanjäljen laskenta on pakollinen osa lupaprosessia, ja raja-arvot hiilijalanjäljelle vahvistetaan vuoden 2025 aikana. Vuonna 2026 nämä raja-arvot tulevat voimaan, mikä tekee ilmastoselvityksestä entistä merkityksellisemmän.

Ilmastoselvityksen sisältö

Rakentamislaki määrittelee, että ilmastoselvityksen tulee kattaa koko rakennuksen elinkaari. Tämä sisältää:

• Rakennustuotteiden valmistuksen ja kuljetukset
• Työmaan toiminnot ja rakentamisen aikaiset päästöt
• Käyttövaiheen energiankulutus ja huoltotoimet
• Purkuvaiheen ja jätteenkäsittelyn päästöt
• Mahdolliset ilmastohyödyt (hiilikädenjälki)

Selvityksen yhteydessä laaditaan myös rakennustuoteluettelo, joka sisältää kaikki pysyvästi asennetut tuotteet. Tämä tukee hiilijalanjäljen laskentaa ja kiertotaloutta. Rakennustuoteluettelo on tärkeä dokumentti, sillä se mahdollistaa materiaalien jäljitettävyyden ja kierrätyksen tulevaisuudessa.

Hiilijalanjäljen laskenta – mitä siihen kuuluu?

Hiilijalanjäljen laskenta perustuu standardoituun menetelmään (ISO 14040 ja 14044), jossa huomioidaan:

• Rakennusmateriaalien valmistus ja kuljetus
• Rakentamisen aikaiset päästöt
• Käyttövaiheen energiankulutus
• Purku ja kierrätys

Laskenta auttaa vertailemaan eri suunnitteluratkaisujen ilmastovaikutuksia ja täyttämään lain vaatimukset. Kansallinen arviointimenetelmä pohjautuu EU:n Level(s)-viitekehykseen, joka tuo yhtenäiset periaatteet koko Eurooppaan. Tämä varmistaa, että suomalaiset hankkeet ovat linjassa kansainvälisten kestävän rakentamisen standardien kanssa.

Hiilikädenjälki – positiivinen ilmastovaikutus

Kun puhutaan ilmastoselvityksestä, huomio kiinnittyy usein hiilijalanjälkeen eli päästöihin, joita rakennus aiheuttaa elinkaarensa aikana. Yhtä tärkeää on kuitenkin tarkastella hiilikädenjälkeä, joka kuvaa rakennuksen tuottamia positiivisia ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälki syntyy, kun rakennus tai sen ratkaisut auttavat vähentämään muiden kohteiden tai käyttäjien päästöjä. Esimerkkejä tästä ovat:

• Energiatehokkuus: Rakennus kuluttaa vähemmän energiaa kuin vertailukohteet, mikä vähentää päästöjä energiantuotannossa.
• Uusiutuvan energian tuotanto: Aurinkopaneelit tai maalämpöjärjestelmät voivat tuottaa puhdasta energiaa, joka korvaa fossiilisia polttoaineita.
• Materiaalivalinnat: Kierrätetyt ja biopohjaiset materiaalit voivat sitoa hiiltä tai vähentää päästöjä verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin.
• Muuntojoustavuus ja pitkä käyttöikä: Rakennus, joka kestää ja mukautuu, vähentää tarvetta uusille rakennuksille ja materiaalien kulutukselle.

Hiilikädenjäljen huomioiminen on tärkeää, koska se voi parantaa hankkeen ilmastovaikutusten kokonaisarviota ja auttaa saavuttamaan vähähiilisyystavoitteet. Rakentamislain mukaisessa ilmastoselvityksessä hiilikädenjälki raportoidaan hiilijalanjäljen rinnalla, mikä antaa tasapainoisen kuvan rakennuksen roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Vähähiilinen rakentaminen – miten se toteutetaan?

Rakentamislaki ohjaa kohti vähähiilisiä ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Materiaalivalintoja, joissa suositaan kierrätettyjä ja vähäpäästöisiä tuotteita
• Energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä
• Rakennuksen elinkaaren optimointia ja muuntojoustavuutta

Vähähiilinen rakentaminen ei ole pelkkä trendi – se on tulevaisuuden normi. Hankkeiden kilpailukyky ja arvo paranevat, kun ilmastovaikutukset minimoidaan. Lisäksi vähähiilisyys voi tuoda taloudellisia hyötyjä, kuten pienemmät käyttökustannukset ja parempi energiatehokkuus.

Kenelle ilmastoselvitys on pakollinen?

Ilmastoselvitys vaaditaan:

• Kaikissa uudisrakennushankkeissa
• Suurissa korjaushankkeissa
• Taloyhtiöissä, jotka hakevat rakennuslupaa

Vuonna 2026 voimaan tulevat hiilijalanjäljen raja-arvot tekevät selvityksestä entistä merkityksellisemmän. Rakennuttajien ja suunnittelijoiden kannattaa valmistautua jo nyt, sillä selvityksen tekeminen vaatii tarkkaa tietoa rakennusmateriaaleista ja energiaratkaisuista.

Miten ilmastoselvitys tehdään käytännössä?

Ilmastoselvityksen laatiminen edellyttää asiantuntemusta ja oikeita työkaluja. Prosessi sisältää:

1. Tietojen keräämisen rakennustuotteista ja energiaratkaisuista
2. Elinkaariarvioinnin (LCA) suorittamisen
3. Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennan
4. Raportin laatimisen ja toimittamisen rakennusvalvontaan

Selvitys voidaan tehdä manuaalisesti tai hyödyntämällä digitaalisia laskentatyökaluja, jotka nopeuttavat prosessia ja vähentävät virheitä. Ammattilaisen apu on suositeltavaa, sillä virheellinen laskenta voi johtaa lupaprosessin viivästymiseen.

Ractor Oy – asiantuntija ilmastoselvityksissä

Ractor Oy auttaa laatimaan ilmastoselvityksen ja suunnittelemaan vähähiilisiä ratkaisuja. Palvelumme varmistavat, että hankkeesi täyttää lain vaatimukset ja tukee kestävää kehitystä. Ota yhteyttä niin kerromme lisää.